Teollisessa maalauksessa tärkein tavoite on tuotteen suojaaminen kaikelta, mikä voisi kuluttaa ja vahingoittaa itse tuotetta, johon maalikalvo tehdään. Korroosionesto eli ruosteen muodostumisen ja tuotteen haurastumisen estäminen on metallituotteissa tärkein tavoite. Käytännössä korroosiota tapahtuu sähkökemiallisena tai eri aineiden kemiallisena reaktiona tuotteen materiaalin pinnassa. Maalaamalla tuote sopivalla korroosionestomaalilla saadaan tätä reaktiota hidastettua ja usein kokonaan pysäytettyä.

Visuaalisuus on lähes yhtä tärkeä ja vaikuttaa tuotteen lopulliseen hintaan voimakkaasti. Maalikalvon avulla tuotteesta voidaan tehdä entistä näyttävämmän näköinen. Muita tavoitteita voivat olla tietyn fysikaalisen omaisuuden korostaminen kuten kiilto tai liukkaus. Upotus ja ruiskumaalaus ovat yleisimmät teollisuudessa käytettävät maalausmenetelmät, joilla haluttuja ominaisuuksia saadaan tehokkaasti toteutettua erilaisiin tuotteisiin.

Upotus- eli kastomaalaustekniikka

Upotus- eli kastomaalauksessa käsiteltävät tuotteet upotetaan maalialtaaseen. Upotus voi tapahtua yksi tuote kerrallaan tai sopivasti niputettuna tuotteille suunnitellussa upotusmaalaustelineessä. Teline voi olla yksinkertaisesti kori, johon tuotteet asetellaan ja tämän jälkeen kori lasketaan altaaseen. Maalin annetaan hetki imeytä tuotteisiin ja tämän jälkeen kori nostetaan ylös kuivumaan. Tuotteet kuivuvat korissa ennen kuin ne otetaan pois ja seuraava erä upotusmaalataan samassa korissa. Tekniikan etuja ovat monet. Työssä tarvitaan vain vähän työvoimaa ja prosessi on nopea. Maalihävikkiä ei juuri synny ja upotuksessa on varmaa, että maali peittää kaikki tuotteen pinnat. Huonoina puolina ovat valumajäljet, joita syntyy helposti jos tuotteessa on reikiä tai epätasaisuuksia. Upotusmaalaukseen sopivat useimmat ilmassa kuivattavat maalit, jotka kuivuvat ohenteen haihtumisen myötä. Myös polttomaaleja on mahdollista käyttää, kun maalauslinja suunnitellaan niin, että upotusmaalatut tuotteet voidaan helposti siirtää polttouuniin kuivattavaksi.

Suurteollisuudessa käytetään sähköupotusmaalausta, jossa maali on sekoittunut upotusveteen. Maalattava kappale upotetaan tähän seokseen ja tämän jälkeen altaaseen johdetaan sähköä. Sähkö varautuu altaassa oleviin maalihiukkasiin, jotka kulkeutuvat upotetun kappaleen pintaan purkaen sähkövarauksensa. Tässä reaktiossa maalihiukkaset saostuvat tasaisesti kappaleen pintaan muodostaen maalikalvon. Tämä menetelmä sopii esimerkiksi autoteollisuudessa maalattavien suurten autonosien pintakäsittelyyn. Toinen suurteollisuuden käyttämä menetelmä on pyörresintraus. Siinä jauhemainen maali levitetään ilmavirtauksen avulla kuumennettuun kappaleeseen. Jauhemaalattu kappale ohjataan käsittelyn jälkeen polttouuniin, jossa jauhemaali muodostaa yhdessä kuumuuden aiheuttaman kemiallisen reaktion kanssa tasaisen maalikalvon tuotteen pinnalle.

Perinteinen ruiskumaalaus

Konepajateollisuus luottaa pitkälti edelleen ruiskumaalaukseen. Etuja metodissa edustavat nopeus ja monipuolisuus. Ruiskumaalaus sopii vaihtuviin maalauskohteisiin. Erilaisia teollisia ruiskumaalaustapoja ja -tekniikoita on kehitetty lukuisia. Näitä ovat esimerkiksi suurpaine-, sähköstaattinen ja sivuilmaruiskumaalaus. Ruiskumaalaus on vielä melko käsityövaltainen työtapa, mutta automaatio on kehittynyt myös tällä saralla. Automaatio ruiskumaalauksessa on kallis investointi tehtaalle, joten sitä tehdään vain sarjatuotantoa vaativille tuotteille, joiden valmistusmäärät ovat volyymiltaan suuria. Kalliin automaation käyttöaste tulee olla korkea, jotta investointi olisi kannattava. Automaation edut ruiskumaalauksessa ovat luonnollisesti nopeutunut tuotanto ja laadun tasaisuus sekä hävikin pieneneminen ja tuotantokustannusten aleneminen pitkällä aikavälillä.